SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

opinnot (1-J) (monikollinen)

  1. opiskelu, jossakin oppilaitoksessa tai muussa paikassa; opintojen kokonaisuus
    lääkärin/fysiikan/akateemiset opinnot
    Missä ajattelit jatkaa opintojasi?
    He päättivät opintonsa tänä vuonna.

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈopinːot̪/
  • tavutus: o‧pin‧not

EtymologiaMuokkaa

  • monikkomuoto sanasta opinto (oppia > oppi + -nto)

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi opinnot
genetiivi opintojen
partitiivi opintoja
akkusatiivi –;
opinnot
sisäpaikallissijat
inessiivi opinnoissa
elatiivi opinnoista
illatiivi opintoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi opinnoilla
ablatiivi opinnoilta
allatiivi opinnoille
muut sijamuodot
essiivi opintoina
translatiivi opinnoiksi
abessiivi opinnoitta
instruktiivi opinnoin
komitatiivi opintoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo opinno-
vahva vartalo opinto-
konsonantti-
vartalo
-

Liittyvät sanatMuokkaa

YhdyssanatMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • opinnot Kielitoimiston sanakirjassa

SubstantiiviMuokkaa

opinnot

  1. (taivutusmuoto) monikon nominatiivimuoto sanasta opinto
  2. (taivutusmuoto) monikon akkusatiivimuoto sanasta opinto