opiskelija
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaopiskelija (12)
- opiskeleva, oppilaitosta käyvä tai tutkintoa suorittava henkilö
Ääntäminen
muokkaaTaivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | opiskelija | opiskelijat |
| genetiivi | opiskelijan | opiskelijoiden opiskelijoitten (opiskelijain) |
| partitiivi | opiskelijaa | opiskelijoita |
| akkusatiivi | opiskelija; opiskelijan |
opiskelijat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | opiskelijassa | opiskelijoissa |
| elatiivi | opiskelijasta | opiskelijoista |
| illatiivi | opiskelijaan | opiskelijoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | opiskelijalla | opiskelijoilla |
| ablatiivi | opiskelijalta | opiskelijoilta |
| allatiivi | opiskelijalle | opiskelijoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | opiskelijana | opiskelijoina |
| translatiivi | opiskelijaksi | opiskelijoiksi |
| abessiivi | opiskelijatta | opiskelijoitta |
| instruktiivi | – | opiskelijoin |
| komitatiivi | – | opiskelijoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | opiskelija- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
muokkaa1. oppilaitosta käyvä tai tutkintoa suorittava henkilö
Liittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- opiskelija Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkeli 1165 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa