Katso artikkeli Orakkaat Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
 
Orakas

Substantiivi

muokkaa

orakas (41-A)

  1. eräitä sieniä, joiden lakin alus on täynnä piikkejä

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈorɑkɑs/
  • tavutus: o‧ra‧kas

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi orakas orakkaat
genetiivi orakkaan orakkaiden
orakkaitten
partitiivi orakasta orakkaita
akkusatiivi orakas;
orakkaan
orakkaat
sisäpaikallissijat
inessiivi orakkaassa orakkaissa
elatiivi orakkaasta orakkaista
illatiivi orakkaaseen orakkaisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi orakkaalla orakkailla
ablatiivi orakkaalta orakkailta
allatiivi orakkaalle orakkaille
muut sijamuodot
essiivi orakkaana orakkaina
translatiivi orakkaaksi orakkaiksi
abessiivi orakkaatta orakkaitta
instruktiivi orakkain
komitatiivi orakkaine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo orakkaa-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
orakas-

Etymologia

muokkaa

ora + -kas

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • orakas Kielitoimiston sanakirjassa