SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

orsi (28)

  1. puinen kannatintanko, johon ripustetaan erilaisia tavaroita kuivumaan tai säilytettäväksi
    nahkurin orsi
  2. linnun yöpuu t. tanko jolla lintu voi oleskella
    Kanat vetäytyivät orrelle.
    Papukaija tepasteli edestakaisin orrellaan.

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈorsi/
  • tavutus: or‧si

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi orsi orret
genetiivi orren orsien
(ortten)
partitiivi ortta orsia
akkusatiivi orsi;
orren
orret
sisäpaikallissijat
inessiivi orressa orsissa
elatiivi orresta orsista
illatiivi orteen orsiin
ulkopaikallissijat
adessiivi orrella orsilla
ablatiivi orrelta orsilta
allatiivi orrelle orsille
muut sijamuodot
essiivi ortena orsina
translatiivi orreksi orsiksi
abessiivi orretta orsitta
instruktiivi orsin
komitatiivi orsine-
+ omistusliite

EtymologiaMuokkaa

balttilainen laina[1]

Liittyvät sanatMuokkaa

YhdyssanatMuokkaa

alaorsi, halko-orsi, kananorsi, kannatusorsi, katto-orsi, keitinorsi, keskiorsi, leipäorsi, makuuorsi, ovensuuorsi, orsiaura, orsikatto, orsipuu, peräorsi, päreorsi, sideorsi, säilytysorsi, vaateorsi, verkko-orsi yläorsi, yöorsi

IdiomitMuokkaa

  • nahkurin orsilla tavataan, tulossa on jotain hyvin uhkaavaa, meidät (kuvaannollisesti) nyljetään, joudumme äärimmäisen hankalaan tilanteeseen

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • orsi Kielitoimiston sanakirjassa

ItaliaMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

orsi

  1. (taivutusmuoto) monikko sanasta orso

ViitteetMuokkaa

  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 354. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.