SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

varras (41-K)

  1. keppi, riuku t. metallipuikko johon ruoka laitetaan grillaamista tai paahtamista varten
  2. katonrajaan kiinnitetty puinen tanko, johon pujotettuna ruisleivät säilytettiin
  3. (shakki) taktinen kuvio, jossa uhatun nappulan siirtyessä suojaan voidaan lyödä sen takaa samalta linjalta paljastuva nappula
  4. (ruoka) vartaassa kypsennetty grilliruoka

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈʋɑrːɑs/, [ˈʋɑrːɑs]
  • tavutus: var‧ras

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi varras vartaat
genetiivi vartaan vartaiden
vartaitten
partitiivi varrasta vartaita
akkusatiivi varras;
vartaan
vartaat
sisäpaikallissijat
inessiivi vartaassa vartaissa
elatiivi vartaasta vartaista
illatiivi vartaaseen vartaisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi vartaalla vartailla
ablatiivi vartaalta vartailta
allatiivi vartaalle vartaille
muut sijamuodot
essiivi vartaana vartaina
translatiivi vartaaksi vartaiksi
abessiivi vartaatta vartaitta
instruktiivi vartain
komitatiivi vartaine-
+ omistusliite

EtymologiaMuokkaa

johdos sanasta varsi[1]

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

JohdoksetMuokkaa
Yhdyssanat ja sanaliitotMuokkaa

grillivarras, leipävarras, paistinvarras, paistovarras, pystyvarras, varrasgrilli, varrasleipä, varraspuikko, varrastanko, varrastikku, varrastuki, vartaanpyöritin

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • varras Kielitoimiston sanakirjassa
  • varras Tieteen termipankissa

ViroMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

varras (gen varda, part varrast)

  1. varras

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • varras Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa

ViitteetMuokkaa

  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 338. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.