ortoepia
Katso myös: ortoépia |
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaortoepia (12)
- normatiivinen fonetiikka, preskriptiivinen oppi kielen oikeasta ääntämisestä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ortoepia | ortoepiat |
genetiivi | ortoepian | ortoepioiden ortoepioitten (ortoepiain) |
partitiivi | ortoepiaa | ortoepioita |
akkusatiivi | ortoepia; ortoepian |
ortoepiat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ortoepiassa | ortoepioissa |
elatiivi | ortoepiasta | ortoepioista |
illatiivi | ortoepiaan | ortoepioihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ortoepialla | ortoepioilla |
ablatiivi | ortoepialta | ortoepioilta |
allatiivi | ortoepialle | ortoepioille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ortoepiana | ortoepioina |
translatiivi | ortoepiaksi | ortoepioiksi |
abessiivi | ortoepiatta | ortoepioitta |
instruktiivi | – | ortoepioin |
komitatiivi | – | ortoepioine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | ortoepia- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaaItalia
muokkaaSubstantiivi
muokkaaortoepia f. (monikko ortoepie[luo])
Liittyvät sanat
muokkaaPortugali
muokkaaSubstantiivi
muokkaaortoepia f. (monikko ortoepias)
- rinnakkaismuoto sanasta ortoépia