osoitus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaosoitus (39)
- se, kun jotain osoitetaan, osoittaminen
- ilmaus
- mielenosoitus, rakkaudenosoitus
- todiste
- Sertifikaatti on osoitus pätevyydestä.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈosoi̯t̪us/
- tavutus: o‧soi‧tus
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | osoitus | osoitukset |
| genetiivi | osoituksen | osoitusten osoituksien |
| partitiivi | osoitusta | osoituksia |
| akkusatiivi | osoitus; osoituksen |
osoitukset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | osoituksessa | osoituksissa |
| elatiivi | osoituksesta | osoituksista |
| illatiivi | osoitukseen | osoituksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | osoituksella | osoituksilla |
| ablatiivi | osoitukselta | osoituksilta |
| allatiivi | osoitukselle | osoituksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | osoituksena | osoituksina |
| translatiivi | osoitukseksi | osoituksiksi |
| abessiivi | osoituksetta | osoituksitta |
| instruktiivi | – | osoituksin |
| komitatiivi | – | osoituksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | osoitukse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
osoitus- | |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa2. ilmaus
|
Liittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- osoitus Kielitoimiston sanakirjassa