pääkaupunki

Wikipedia
Katso artikkeli Pääkaupunki Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

pääkaupunki (5-G)

  1. itsenäisen valtion hallinnollinen keskus
  2. läänin, maakunnan tai muun alueen keskuskaupunki

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈpæːˌkɑu̯puŋki/
  • tavutus: pää‧kau‧pun‧ki

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pääkaupunki pääkaupungit
genetiivi pääkaupungin pääkaupunkien
partitiivi pääkaupunkia pääkaupunkeja
akkusatiivi pääkaupunki;
pääkaupungin
pääkaupungit
sisäpaikallissijat
inessiivi pääkaupungissa pääkaupungeissa
elatiivi pääkaupungista pääkaupungeista
illatiivi pääkaupunkiin pääkaupunkeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi pääkaupungilla pääkaupungeilla
ablatiivi pääkaupungilta pääkaupungeilta
allatiivi pääkaupungille pääkaupungeille
muut sijamuodot
essiivi pääkaupunkina pääkaupunkeina
translatiivi pääkaupungiksi pääkaupungeiksi
abessiivi pääkaupungitta pääkaupungeitta
instruktiivi pääkaupungein
komitatiivi pääkaupunkeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo pääkaupungi-
vahva vartalo pääkaupunki-
konsonantti-
vartalo
-

EtymologiaMuokkaa

yhdyssana sanoista pää ja kaupunki

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

YhdyssanatMuokkaa

pääkaupunkiseutu

Aiheesta muuallaMuokkaa