Substantiivi

muokkaa

pölkky (1-A)

  1. puupölkky, pölli, tukin tai hirren katkaistu osa erityisesti asetettuna pystyyn alustaksi
    Puut pilkotaan ulkona, kirveellä, pölkyn päällä.
    Iivaria hävetti niin, että sen jälkeen hän ei viihtinyt mennä omalle paikalleen istumaan moneen päivään vaan istui pölkyn päällä uunin kupeella. (metsakyla.fi/tarinoita)
  2. (puhekieltä, kuvaannollisesti) alusta, jolle teloitettavan kaula asetetaan katkaistavaksi
    laittaa pää pölkylle
  3. (arkikieltä) pölkkypää, tomppeli, ääliö

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈpølkːy/
  • tavutus: pölk‧ky

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pölkky pölkyt
genetiivi pölkyn pölkkyjen
partitiivi pölkkyä pölkkyjä
akkusatiivi pölkky;
pölkyn
pölkyt
sisäpaikallissijat
inessiivi pölkyssä pölkyissä
elatiivi pölkystä pölkyistä
illatiivi pölkkyyn pölkkyihin
ulkopaikallissijat
adessiivi pölkyllä pölkyillä
ablatiivi pölkyltä pölkyiltä
allatiivi pölkylle pölkyille
muut sijamuodot
essiivi pölkkynä pölkkyinä
translatiivi pölkyksi pölkyiksi
abessiivi pölkyttä pölkyittä
instruktiivi pölkyin
komitatiivi pölkkyine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo pölky-
vahva vartalo pölkky-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

hakkuupölkky, kaivospölkky, mestauspölkky, puupölkky, pölkkylattia, pölkkypää, pölkkyruoho, ratapölkky

Idiomit

muokkaa
  • olla valmis laittamaan päänsä pölkylle

Aiheesta muualla

muokkaa
  • pölkky Kielitoimiston sanakirjassa