pötkö
Suomi
muokkaa
Substantiivi
muokkaapötkö (1)
- nimitys erilaisille pitkulaisille, tasapaksuille esineille ja ainemassoille
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈpøt̪kø/
- tavutus: pöt‧kö
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | pötkö | pötköt |
| genetiivi | pötkön | pötköjen |
| partitiivi | pötköä | pötköjä |
| akkusatiivi | pötkö; pötkön |
pötköt |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pötkössä | pötköissä |
| elatiivi | pötköstä | pötköistä |
| illatiivi | pötköön | pötköihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pötköllä | pötköillä |
| ablatiivi | pötköltä | pötköiltä |
| allatiivi | pötkölle | pötköille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pötkönä | pötköinä |
| translatiivi | pötköksi | pötköiksi |
| abessiivi | pötköttä | pötköittä |
| instruktiivi | – | pötköin |
| komitatiivi | – | pötköine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | pötkö- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Liittyvät sanat
muokkaaIdiomit
muokkaa- yhtä pötköä – yhteen menoon
Aiheesta muualla
muokkaa- pötkö Kielitoimiston sanakirjassa