paakku
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaÄäntäminen
muokkaa- IPA: /ˈpɑːkːu/
- tavutus: paak‧ku
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | paakku | paakut |
genetiivi | paakun | paakkujen |
partitiivi | paakkua | paakkuja |
akkusatiivi | paakku; paakun |
paakut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | paakussa | paakuissa |
elatiivi | paakusta | paakuista |
illatiivi | paakkuun | paakkuihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | paakulla | paakuilla |
ablatiivi | paakulta | paakuilta |
allatiivi | paakulle | paakuille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | paakkuna | paakkuina |
translatiivi | paakuksi | paakuiksi |
abessiivi | paakutta | paakuitta |
instruktiivi | – | paakuin |
komitatiivi | – | paakkuine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | paaku- | |
vahva vartalo | paakku- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Liittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- adjektiivit: paakkuinen
- verbit: paakkuuntua
Yhdyssanat
muokkaajuuripaakku, lumipaakku, multapaakku, paakkutaimi, savipaakku
Aiheesta muualla
muokkaa- paakku Kielitoimiston sanakirjassa