Katso myös: pâine
Wikipedia
Katso artikkeli Paine Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

muokkaa

paine (48)

  1. (fysiikka) voiman vaikutus pinta-alayksikköä kohti
  2. (kuvaannollisesti) stressi
    työelämän paineet

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈpɑi̯neˣ/
  • tavutus: pai‧ne

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi paine paineet
genetiivi paineen paineiden
paineitten
partitiivi painetta paineita
akkusatiivi paine;
paineen
paineet
sisäpaikallissijat
inessiivi paineessa paineissa
elatiivi paineesta paineista
illatiivi paineeseen paineisiin
paineihin
ulkopaikallissijat
adessiivi paineella paineilla
ablatiivi paineelta paineilta
allatiivi paineelle paineille
muut sijamuodot
essiivi paineena paineina
translatiivi paineeksi paineiksi
abessiivi paineetta paineitta
instruktiivi painein
komitatiivi paineine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo painee-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
painet-

Etymologia

muokkaa

oppitekoinen johdos;[1] oletettavasti painaa + -e

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

Idiomit

muokkaa
  • ottaa paineita
    1. stressaantua
      Älä ota siitä paineita!
      Älä stressaannu siitä!

Aiheesta muualla

muokkaa
  • paine Kielitoimiston sanakirjassa
  • paine Tieteen termipankissa

Substantiivi

muokkaa

paine

  1. paine

Mapuche

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

paine m.

  1. sininen taivas

Muinaisranska

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

paine m.

  1. rinnakkaismuoto sanasta peine

Viitteet

muokkaa
  1. Kaisa Häkkinen: Suomi on kuuden kerroksen kieli. Tiede, 2018. Artikkelin verkkoversio (doc).