Katso myös: párka

Substantiivi

muokkaa

parka (9-D)

  1. raukka, rukka, poloinen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈpɑrkɑ/
  • tavutus: par‧ka

Taivutus

muokkaa

Etymologia

muokkaa

alun perin murteessa merkitys 'kapalovaate'[1]

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

Englanti

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

parka

  1. anorakki

Viitteet

muokkaa
  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 334. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.