Wikipedia
Katso artikkeli Paroni Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

muokkaa

paroni (5)[1]

  1. kreiviä alhaisempi aatelisarvo; sen haltija
  2. Suomessa vapaaherran puhuttelu

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈpɑroni/
  • tavutus: pa‧ro‧ni

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi paroni paronit
genetiivi paronin paronien
(paronein)
partitiivi paronia paroneja
akkusatiivi paroni;
paronin
paronit
sisäpaikallissijat
inessiivi paronissa paroneissa
elatiivi paronista paroneista
illatiivi paroniin paroneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi paronilla paroneilla
ablatiivi paronilta paroneilta
allatiivi paronille paroneille
muut sijamuodot
essiivi paronina paroneina
translatiivi paroniksi paroneiksi
abessiivi paronitta paroneitta
instruktiivi paronein
komitatiivi paroneine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo paroni-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • paroni Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5