piena
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaapiena (9)
- tavallisesti puinen, metallinen tai muovinen ohuehko kaistale, joita käytetään tukena, vahvikkeena tai yhdistäjänä
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈpie̯nɑ/
- tavutus: pie‧na
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | piena | pienat |
| genetiivi | pienan | pienojen (pienain) |
| partitiivi | pienaa | pienoja |
| akkusatiivi | piena; pienan |
pienat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pienassa | pienoissa |
| elatiivi | pienasta | pienoista |
| illatiivi | pienaan | pienoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pienalla | pienoilla |
| ablatiivi | pienalta | pienoilta |
| allatiivi | pienalle | pienoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pienana | pienoina |
| translatiivi | pienaksi | pienoiksi |
| abessiivi | pienatta | pienoitta |
| instruktiivi | – | pienoin |
| komitatiivi | – | pienoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | piena- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Liittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaalapiena, ihopiena, ikkunanpiena, kaidepiena, kanninpiena, keskipiena, kohopiena, koristepiena, liitospiena, nuottipiena, nurkkapiena, pienahitsaus, pienahitsi, pitkittäispiena, poikkipiena, puristuspiena, pystypiena, reunapiena, reunuspiena, tiivistyspiena
Aiheesta muualla
muokkaa- piena Kielitoimiston sanakirjassa