Siltapilarin kuva Tukholmasta

SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

pilari (6)

  1. (arkkitehtuuri, rakennustekniikka) rakennuksen vapaasti seisova pystytuki, joka on poikkileikkaukseltaan nelikulmainen tai monisärmäinen
  2. (slangia) pilapuhelu, pilasoitto

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈpilɑri/
  • tavutus: pi‧la‧ri

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pilari pilarit
genetiivi pilarin pilarien
pilareiden
pilareitten
partitiivi pilaria pilareita
pilareja
akkusatiivi pilari;
pilarin
pilarit
sisäpaikallissijat
inessiivi pilarissa pilareissa
elatiivi pilarista pilareista
illatiivi pilariin pilareihin
ulkopaikallissijat
adessiivi pilarilla pilareilla
ablatiivi pilarilta pilareilta
allatiivi pilarille pilareille
muut sijamuodot
essiivi pilarina pilareina
translatiivi pilariksi pilareiksi
abessiivi pilaritta pilareitta
instruktiivi pilarein
komitatiivi pilareine-
+ omistusliite

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

JohdoksetMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • pilari Kielitoimiston sanakirjassa

SisiliaMuokkaa

VerbiMuokkaa

pilari

  1. kuoria