Siltapilarin kuva Tukholmasta
Wikipedia
Katso artikkeli Pilari Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

muokkaa

pilari (6)

  1. (arkkitehtuuri, rakennustekniikka) rakennuksen vapaasti seisova pystytuki, joka on poikkileikkaukseltaan nelikulmainen tai monisärmäinen
  2. (slangia) pilapuhelu, pilasoitto

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈpilɑri/
  • tavutus: pi‧la‧ri

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pilari pilarit
genetiivi pilarin pilarien
pilareiden
pilareitten
partitiivi pilaria pilareita
pilareja
akkusatiivi pilari;
pilarin
pilarit
sisäpaikallissijat
inessiivi pilarissa pilareissa
elatiivi pilarista pilareista
illatiivi pilariin pilareihin
ulkopaikallissijat
adessiivi pilarilla pilareilla
ablatiivi pilarilta pilareilta
allatiivi pilarille pilareille
muut sijamuodot
essiivi pilarina pilareina
translatiivi pilariksi pilareiksi
abessiivi pilaritta pilareitta
instruktiivi pilarein
komitatiivi pilareine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo pilari-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

  balusteripilari

Aiheesta muualla

muokkaa
  • pilari Kielitoimiston sanakirjassa

Sisilia

muokkaa

pilari

  1. kuoria