Katso artikkeli Pipo Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
 
Pipo

Substantiivi

muokkaa

pipo (1)

  1. neulekankaasta valmistettu päähine, jonka yläosassa tavallisesti, mutta ei välttämättä, on tupsu
    Onpa sinun pipossasi hieno tupsu!
  2. mikä tahansa pipojen sukuun (Penstemon) kuuluva ratamokasvien heimon laji tai sellaisen yksilö

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈpipo/, [ˈpipo̞]
  • tavutus: pi‧po

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pipo pipot
genetiivi pipon pipojen
partitiivi pipoa pipoja
akkusatiivi pipo;
pipon
pipot
sisäpaikallissijat
inessiivi pipossa pipoissa
elatiivi piposta pipoista
illatiivi pipoon pipoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi pipolla pipoilla
ablatiivi pipolta pipoilta
allatiivi pipolle pipoille
muut sijamuodot
essiivi pipona pipoina
translatiivi pipoksi pipoiksi
abessiivi pipotta pipoitta
instruktiivi pipoin
komitatiivi pipoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo pipo-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

kommandopipo, pipolakki, tiukkapipo, villapipo

Idiomit

muokkaa
  • väkeä kuin pipoa/pipona porukkaa
    1. paljon ihmisiä
  • jollakulla pipo kiristää
    1. käytetään henkilöstä, joka on tosikko tai jota ärsyttää jokin normaalikin asia
      Hänellä taitaa pipo kiristää.

Aiheesta muualla

muokkaa
  • pipo Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkeli 4128 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Esperanto

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

pipo

  1. piippu

Substantiivi

muokkaa

pipo

  1. piippu

Turkki

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

pipo -su

  1. piippu, tupakkapiippu