tupsu
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- kimppumainen joukko karvoja, heiniä tms.
- Ilveksen tunnistaa lyhyestä hännästä ja korvien tupsuista.
- hiustupsu, parrantupsu, heinätupsu
- (tekstiilikoriste) tuuhea kimppu lankoja jotka on yläpäästään sidottu; päähineen pyöreä pehmeä pallomainen koriste
- Tyynyn kulmissa on tupsut.
- Verhon reunaa koristaa ylväs tupsunauha.
- Pipon päällä on tupsu.
- tupsujen (Scadoxus) suvun kasvi
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈt̪upsu/
- tavutus: tup‧su
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tupsu | tupsut |
| genetiivi | tupsun | tupsujen |
| partitiivi | tupsua | tupsuja |
| akkusatiivi | tupsu; tupsun |
tupsut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tupsussa | tupsuissa |
| elatiivi | tupsusta | tupsuista |
| illatiivi | tupsuun | tupsuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tupsulla | tupsuilla |
| ablatiivi | tupsulta | tupsuilta |
| allatiivi | tupsulle | tupsuille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tupsuna | tupsuina |
| translatiivi | tupsuksi | tupsuiksi |
| abessiivi | tupsutta | tupsuitta |
| instruktiivi | – | tupsuin |
| komitatiivi | – | tupsuine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | tupsu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset muokkaa
Liittyvät sanat muokkaa
Johdokset muokkaa
- adjektiivit: tupsullinen
- verbit: tupsuttaa
Yhdyssanat muokkaa
avaintupsu, hiustupsu, koristetupsu, lankatupsu, tupsukoriste, tupsukorva, tupsulakki, tupsunauha, tupsupää, tupsureunus
Aiheesta muualla muokkaa
- tupsu Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1