Redirect arrow without text.svg
Katso myös: piški

SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

piski (5)

  1. (leikkimielinen, halventava) koira
    Typerä piski joka murisi mulle (Rin-Tin-Tin, Leevi and the Leavings)

ÄäntäminenMuokkaa

  • tavutus: pis‧ki

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi piski piskit
genetiivi piskin piskien
(piskein)
partitiivi piskiä piskejä
akkusatiivi piski;
piskin
piskit
sisäpaikallissijat
inessiivi piskissä piskeissä
elatiivi piskistä piskeistä
illatiivi piskiin piskeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi piskillä piskeillä
ablatiivi piskiltä piskeiltä
allatiivi piskille piskeille
muut sijamuodot
essiivi piskinä piskeinä
translatiivi piskiksi piskeiksi
abessiivi piskittä piskeittä
instruktiivi piskein
komitatiivi piskeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo piski-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

EtymologiaMuokkaa

todennäköisesti pieni-sanan variantti, vrt. viron pisku. Toisen teorian mukaan sana on samaa juurta kuin mm. ruotsin spetshund ja saksan Spitzhund.[1]

KäännöksetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • piski Kielitoimiston sanakirjassa

ViitteetMuokkaa

  1. Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja, 2004 per Kysy kirjastonhoitajalta 5.10.2012. Viitattu 27.8.2022.