Wikipedia
Katso artikkeli Pitäjä Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

pitäjä (10)

  1. henkilö, joka pitää jotakin tai jostakin kiinni
  2. (historia) eräiden hallinnollisten ja kirkollisten paikallisyhteisöjen nimitys
    Pitäjät käsittelivät sekä maallisia että kirkollisia hallintoasioita.
  3. kunta, maaseutukunta

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈpit̪æjæ/
  • tavutus: pi‧tä‧jä

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pitäjä pitäjät
genetiivi pitäjän pitäjien
(pitäjäin)
partitiivi pitäjää pitäjiä
akkusatiivi pitäjä;
pitäjän
pitäjät
sisäpaikallissijat
inessiivi pitäjässä pitäjissä
elatiivi pitäjästä pitäjistä
illatiivi pitäjään pitäjiin
ulkopaikallissijat
adessiivi pitäjällä pitäjillä
ablatiivi pitäjältä pitäjiltä
allatiivi pitäjälle pitäjille
muut sijamuodot
essiivi pitäjänä pitäjinä
translatiivi pitäjäksi pitäjiksi
abessiivi pitäjättä pitäjittä
instruktiivi pitäjin
komitatiivi pitäjine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo pitäjä-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

johdos sanasta pitää (pitä- + -jä)

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

emäpitäjä, esitelmänpitäjä, hallintopitäjä, huutokaupanpitäjä, ilonpitäjä, kapakanpitäjä, keisarinpitäjä, kirjanpitäjä, kirkkopitäjä, kotipitäjä, kuninkaanpitäjä, kurinpitäjä, maalaispitäjä, maaseutupitäjä, naapuripitäjä, palstanpitäjä, peränpitäjä, pitäjänhistoria, pitäjänkokous, pitäjänkäynti, pitäjänlehti, pitäjänneuvos, pitäjänpuku, pitäjäruoka, ravintolanpitäjä, rekisterinpitäjä, seuranpitäjä, tienpitäjä, tilinpitäjä, ulkopitäjä, ulkopitäjäläinen, vallanpitäjä, ylläpitäjä

Aiheesta muualla muokkaa