Substantiivi

muokkaa

pointsi (5)

  1. (puhekieltä) piste (pistelaskun yksikkö)
    Pohjanmaan poliisi: pointsit kotiin perjantai-illasta nuorille – tsempataan myös lauantai (yle.fi)
  2. (puhekieltä) pointti, argumentti, argumentin ydin
    Ei, eh, no, siis, markkinatalous itse asiassa on, ja kansantalous on ikiliikkuja, kaikki menee eteenpäin ja, ja eurot vaihtaa omistajaa näin et, se pointsi on se, että, et kuinka paljo siinä syntyy nimeomaa niinku vapaa vaihdannan kautta sitä hyvinvointia puoli ja toisi (Elina Lepomäki @ #puheenaihe)

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈpoi̯nt̪si/
  • tavutus: point‧si

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pointsi pointsit
genetiivi pointsin pointsien
(pointsein)
partitiivi pointsia pointseja
akkusatiivi pointsi;
pointsin
pointsit
sisäpaikallissijat
inessiivi pointsissa pointseissa
elatiivi pointsista pointseista
illatiivi pointsiin pointseihin
ulkopaikallissijat
adessiivi pointsilla pointseilla
ablatiivi pointsilta pointseilta
allatiivi pointsille pointseille
muut sijamuodot
essiivi pointsina pointseina
translatiivi pointsiksi pointseiksi
abessiivi pointsitta pointseitta
instruktiivi pointsein
komitatiivi pointseine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo pointsi-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Liittyvät sanat

muokkaa
Synonyymit
muokkaa