pointsi
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaapointsi (5)
- (puhekieltä) piste (pistelaskun yksikkö)
- Pohjanmaan poliisi: pointsit kotiin perjantai-illasta nuorille – tsempataan myös lauantai (yle.fi)
- (puhekieltä) pointti, argumentti, argumentin ydin
- Ei, eh, no, siis, markkinatalous itse asiassa on, ja kansantalous on ikiliikkuja, kaikki menee eteenpäin ja, ja eurot vaihtaa omistajaa näin et, se pointsi on se, että, et kuinka paljo siinä syntyy nimeomaa niinku vapaa vaihdannan kautta sitä hyvinvointia puoli ja toisi (Elina Lepomäki @ #puheenaihe)
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈpoi̯nt̪si/
- tavutus: point‧si
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | pointsi | pointsit |
genetiivi | pointsin | pointsien (pointsein) |
partitiivi | pointsia | pointseja |
akkusatiivi | pointsi; pointsin |
pointsit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | pointsissa | pointseissa |
elatiivi | pointsista | pointseista |
illatiivi | pointsiin | pointseihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | pointsilla | pointseilla |
ablatiivi | pointsilta | pointseilta |
allatiivi | pointsille | pointseille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | pointsina | pointseina |
translatiivi | pointsiksi | pointseiksi |
abessiivi | pointsitta | pointseitta |
instruktiivi | – | pointsein |
komitatiivi | – | pointseine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | pointsi- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |