pokaali
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- palkintona saatava, yleensä kultainen, hopeinen tai pronssinen malja
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈpokɑːli/
- tavutus: po‧kaa‧li
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | pokaali | pokaalit |
genetiivi | pokaalin | pokaalien pokaaleiden pokaaleitten |
partitiivi | pokaalia | pokaaleita pokaaleja |
akkusatiivi | pokaali; pokaalin |
pokaalit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | pokaalissa | pokaaleissa |
elatiivi | pokaalista | pokaaleista |
illatiivi | pokaaliin | pokaaleihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | pokaalilla | pokaaleilla |
ablatiivi | pokaalilta | pokaaleilta |
allatiivi | pokaalille | pokaaleille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | pokaalina | pokaaleina |
translatiivi | pokaaliksi | pokaaleiksi |
abessiivi | pokaalitta | pokaaleitta |
instruktiivi | – | pokaalein |
komitatiivi | – | pokaaleine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | pokaali- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- adjektiivit: pokaaliton
Aiheesta muualla
muokkaa- pokaali Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 6