Katso myös: póni
Wikipedia
Katso artikkeli Poni Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
 

Substantiivi

muokkaa

poni (5)

  1. pienikokoinen hevonen, pienhevonen, säkäkorkeudeltaan enintään 148 cm; vanh. ponihevonen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈponi/, [ˈpo̞ni]
  • tavutus: po‧ni

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi poni ponit
genetiivi ponin ponien
(ponein)
partitiivi ponia poneja
akkusatiivi poni;
ponin
ponit
sisäpaikallissijat
inessiivi ponissa poneissa
elatiivi ponista poneista
illatiivi poniin poneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi ponilla poneilla
ablatiivi ponilta poneilta
allatiivi ponille poneille
muut sijamuodot
essiivi ponina poneina
translatiivi poniksi poneiksi
abessiivi ponitta poneitta
instruktiivi ponein
komitatiivi poneine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo poni-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

englantilainen laina[1]

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

poninhäntä, shetlanninponi

Aiheesta muualla

muokkaa
  • poni Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkeli 632 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Espanja

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

poni m.

  1. pienikokoinen hevonen, poni

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • poni Real Academia Españolan sanakirjassa (espanjaksi)

Viitteet

muokkaa
  1. Paavo Pulkkinen: Englantilaislainojen osuus suomenkielisessä kaunokirjallisuudessa. Virittäjä, 1981, nro 4, s. 308. Artikkelin verkkoversio.