probuditi

Kroaatti

Verbi

probúditi (yks. 1. pròbūdīm) (perfektiivinen)

1. herättää (unesta)
2. (refleksiivinen; se) herätä (unesta)

Taivutus

    Verbin probuditi taivutus 

Infinitiivi Preteritin adverbi Gerundi probuditi probudivši – Aikamuoto Yksikkö Monikko 1. pers. 2. pers. 3. pers. 1. pers. 2. pers. 3. pers. Preesens probudim probudiš probudi probudimo probudite probude Aoristi probudih probudi probudismo probudiste probudiše Imperatiivi – probudi – probudimo probudite – Aktiivin partisiipin perfekti probudio m. probudila f. probudilo n. probudili m. probudile f. probudila n. Passiivin partisiipin perfekti probuđen m. probuđena f. probuđeno n. probuđeni m. probuđene f. probuđena n.

Etymologia

• pro- + buditi

Aiheesta muualla

• probúditi Školski rječnik hrvatskoga jezika