Substantiivi

muokkaa

puhuttelu (2)[1]

  1. esimiehen alaiselle tai alaisilleen pitämä informatiivinen tilaisuus
    Johtaja piti taloustilanteesta puhuttelun koko henkilökunnalle.
  2. nuhtelu
    Pieniä lapsia toruttaessa puhuttelun on syytä olla ystävällinen, mutta päättäväinen.
    Sain rehtorilta puhuttelun tunnilla häiriköinnistä.
  3. avaussanat
    "Rakkaat ystävät!" ei sovi puhutteluksi kaikkien tilaisuuksien puheen aloitukseen.
    "Hyvä sisko!" sopii hyvin kirjeen puhutteluksi sisarelle kirjoitettaessa.
  4. tituleeraus
    Kypsässä iässä olevien naisten puhuttelussa "rouva" on yleensä oikea valinta.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈpuhut̪ˌt̪elu/
  • tavutus: pu‧hut‧te‧lu

Taivutus

muokkaa

Etymologia

muokkaa
  • verbi puhutella + johdin -u

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 2