Wikipedia
Katso artikkeli Puutiainen Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

puutiainen (38)

 
Puutiainen ihmisen ihoon kaivautuneena
  1. punkkeihin kuuluva kahdeksanjalkainen verta imevä eläin, joka saattaa purressaan levittää tauteja

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈpuːt̪iˌɑi̯nen/
  • tavutus: puu‧ti‧ai‧nen

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi puutiainen puutiaiset
genetiivi puutiaisen puutiaisten
puutiaisien
partitiivi puutiaista puutiaisia
akkusatiivi puutiainen;
puutiaisen
puutiaiset
sisäpaikallissijat
inessiivi puutiaisessa puutiaisissa
elatiivi puutiaisesta puutiaisista
illatiivi puutiaiseen puutiaisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi puutiaisella puutiaisilla
ablatiivi puutiaiselta puutiaisilta
allatiivi puutiaiselle puutiaisille
muut sijamuodot
essiivi puutiaisena
(puutiaisna)
puutiaisina
translatiivi puutiaiseksi puutiaisiksi
abessiivi puutiaisetta puutiaisitta
instruktiivi puutiaisin
komitatiivi puutiaisine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo puutiaise-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
puutiais-

Etymologia muokkaa

puu + -iainen[1]; T on oletettavasti kantasanan kaksitavuiseksi tekevä täyte.

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Synonyymit muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Suomen etymologinen sanakirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 72. Jatkuvasti päivitettävä julkaisu. Kotimaisten kielten keskus, 2022–. ISSN: 2323-3370. puutiainen.