raakunta

Suomi

Substantiivi

raakunta (9-J)

matalahko karkean säröinen ääni, erityisesti variksen huuto

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	raakunta	raakunnat
genetiivi	raakunnan	raakuntojen (raakuntain)
partitiivi	raakuntaa	raakuntoja
akkusatiivi	raakunta; raakunnan	raakunnat
sisäpaikallissijat
inessiivi	raakunnassa	raakunnoissa
elatiivi	raakunnasta	raakunnoista
illatiivi	raakuntaan	raakuntoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	raakunnalla	raakunnoilla
ablatiivi	raakunnalta	raakunnoilta
allatiivi	raakunnalle	raakunnoille
muut sijamuodot
essiivi	raakuntana	raakuntoina
translatiivi	raakunnaksi	raakunnoiksi
abessiivi	raakunnatta	raakunnoitta
instruktiivi	–	raakunnoin
komitatiivi	–	raakuntoine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	raakunna-
vahva vartalo	raakunta-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

verbistä raakkua

Käännökset

1. variksen huufon kaltainen ääntely

englanti: caw

Liittyvät sanat

Rinnakkaismuodot

raakkuna, raaunta

Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=raakunta&oldid=4723639”