raksa
 |
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
raksa (9)
- (arkikieltä) rakennustyömaa
- Mä työskentelin raksalla koko kesän.
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈrɑksɑ/
- tavutus: rak‧sa
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | raksa | raksat |
| genetiivi | raksan | raksojen (raksain) |
| partitiivi | raksaa | raksoja |
| akkusatiivi | raksa; raksan |
raksat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | raksassa | raksoissa |
| elatiivi | raksasta | raksoista |
| illatiivi | raksaan | raksoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | raksalla | raksoilla |
| ablatiivi | raksalta | raksoilta |
| allatiivi | raksalle | raksoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | raksana | raksoina |
| translatiivi | raksaksi | raksoiksi |
| abessiivi | raksatta | raksoitta |
| instruktiivi | – | raksoin |
| komitatiivi | – | raksoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | raksa- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Liittyvät sanat muokkaa
Johdokset muokkaa
- verbit: raksauttaa
Anagrammit muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- raksa Kielitoimiston sanakirjassa