Katso myös: rakás

Adjektiivi

muokkaa

rakas (41-A) (komparatiivi rakkaampi, superlatiivi rakkain) (taivutus[luo])

  1. sellainen, joka on rakkauden kohteena, erityisen pidetty, monesti myös palvottu
    Tarja sinä rakas, ikävä on mulla (Tarja sinä rakas, Kake Randelin)

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈrɑkɑs/
  • tavutus: ra‧kas

Etymologia

muokkaa

Laina kantagermaanisesta sanasta *frakaz ‘ahne’, ‘himokas’.

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

eläinrakas, itserakas, lapsirakas

Anagrammit
muokkaa

askar, raksa, sarka

Aiheesta muualla

muokkaa
  • rakas Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi

muokkaa

rakas (41)

  1. henkilö, joka on toisen rakkauden kohde (käytetään tavallisesti puhutteluissa)
    Tee minulle voileipä, rakas!
    Kirjoitin kirjeen rakkaalleni.

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi rakas rakkaat
genetiivi rakkaan rakkaiden
rakkaitten
partitiivi rakasta rakkaita
akkusatiivi rakas;
rakkaan
rakkaat
sisäpaikallissijat
inessiivi rakkaassa rakkaissa
elatiivi rakkaasta rakkaista
illatiivi rakkaaseen rakkaisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi rakkaalla rakkailla
ablatiivi rakkaalta rakkailta
allatiivi rakkaalle rakkaille
muut sijamuodot
essiivi rakkaana rakkaina
translatiivi rakkaaksi rakkaiksi
abessiivi rakkaatta rakkaitta
instruktiivi rakkain
komitatiivi rakkaine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo rakkaa-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
rakas-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Synonyymit
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • rakas Suomen etymologisessa sanakirjassa
  • Artikkeli 169 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Ruotsi

muokkaa

rakas

  1. (taivutusmuoto) passiivin infinitiivi verbistä raka
  2. (taivutusmuoto) passiivin preesensmuoto verbistä raka