ranneke
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- rannekellon hihna, joka on tarkoitettu rannekellon pitäjän ranteen ympärille
- paperinen tai muovinen ranteen ympärille kiinnitetty pääsylippu tmv.
- Linnanmäki poisti pienimpien rannekkeet - sama hinta lapsille ja aikuisille (yle.fi)
- kuminen jonkin hyväntekeväisyysjärjestön lahjoitusta vastaan antama ranteessa pidettävä rinkula
- Lady Gaga suunnitteli rannekkeen Japanin uhrien hyväksi (is.fi)
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈrɑnːekeˣ/
- tavutus: ran‧ne‧ke
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ranneke | rannekkeet |
genetiivi | rannekkeen | rannekkeiden rannekkeitten |
partitiivi | ranneketta | rannekkeita |
akkusatiivi | ranneke; rannekkeen |
rannekkeet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | rannekkeessa | rannekkeissa |
elatiivi | rannekkeesta | rannekkeista |
illatiivi | rannekkeeseen | rannekkeisiin rannekkeihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | rannekkeella | rannekkeilla |
ablatiivi | rannekkeelta | rannekkeilta |
allatiivi | rannekkeelle | rannekkeille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | rannekkeena | rannekkeina |
translatiivi | rannekkeeksi | rannekkeiksi |
abessiivi | rannekkeetta | rannekkeitta |
instruktiivi | – | rannekkein |
komitatiivi | – | rannekkeine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | rannekkee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
ranneket- |
Etymologia
muokkaasubstantiivi ranne + johdin -ke
Käännökset
muokkaa1. rannekellon hihna, joka on tarkoitettu rannekellon pitäjän ranteen ympärille
|
Aiheesta muualla
muokkaa- ranneke Kielitoimiston sanakirjassa