ranneke
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- rannekellon hihna tai vastaava metallinen esine, joka on tarkoitettu rannekellon pitäjän ranteen ympärille; vastaava muussa käytössä
- turvaranneke
- paperinen tai muovinen ranteen ympärille kiinnitetty pääsylippu tmv.
- Linnanmäki poisti pienimpien rannekkeet - sama hinta lapsille ja aikuisille (yle.fi)
- kuminen jonkin hyväntekeväisyysjärjestön lahjoitusta vastaan antama ranteessa pidettävä rinkula
- Lady Gaga suunnitteli rannekkeen Japanin uhrien hyväksi (is.fi)
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈrɑnːekeˣ/
- tavutus: ran‧ne‧ke
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ranneke | rannekkeet |
| genetiivi | rannekkeen | rannekkeiden rannekkeitten |
| partitiivi | ranneketta | rannekkeita |
| akkusatiivi | ranneke; rannekkeen |
rannekkeet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | rannekkeessa | rannekkeissa |
| elatiivi | rannekkeesta | rannekkeista |
| illatiivi | rannekkeeseen | rannekkeisiin rannekkeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | rannekkeella | rannekkeilla |
| ablatiivi | rannekkeelta | rannekkeilta |
| allatiivi | rannekkeelle | rannekkeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | rannekkeena | rannekkeina |
| translatiivi | rannekkeeksi | rannekkeiksi |
| abessiivi | rannekkeetta | rannekkeitta |
| instruktiivi | – | rannekkein |
| komitatiivi | – | rannekkeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | rannekkee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
ranneket- | |