rassukka
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaÄäntäminen
muokkaa- IPA: /ˈrɑsːukːɑ/
- tavutus: ras‧suk‧ka
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | rassukka | rassukat |
genetiivi | rassukan | rassukoiden rassukoitten rassukkojen (rassukkain) |
partitiivi | rassukkaa | rassukoita rassukkoja |
akkusatiivi | rassukka; rassukan |
rassukat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | rassukassa | rassukoissa |
elatiivi | rassukasta | rassukoista |
illatiivi | rassukkaan | rassukkoihin rassukoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | rassukalla | rassukoilla |
ablatiivi | rassukalta | rassukoilta |
allatiivi | rassukalle | rassukoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | rassukkana | rassukkoina rassukoina |
translatiivi | rassukaksi | rassukoiksi |
abessiivi | rassukatta | rassukoitta |
instruktiivi | – | rassukoin |
komitatiivi | – | rassukoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | rassuka- | |
vahva vartalo | rassukka- | |
konsonantti- vartalo |
- |