romani
Katso myös: romaani, Romani, romaní |
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
romani | |
Kielikoodit | |
ISO 639-1: | – |
ISO 639-2: | – |
ISO 639-3: | rom |
Wikisanakirja | |
Aineisto: | Romanin kieli |
- Pohjois-Intiasta aikoinaan lähteneen kiertolaiskansan jäsen, mustalainen, romaniheimon jäsen
- romanin kieli, romanikieli (kielitunnus: rom), indoarjalainen kieli, jota romanit puhuvat
- Suomen romanikieli (kielitunnus: rmf), puhujia Suomessa ja Ruotsissa
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈromɑni/
- tavutus: ro‧ma‧ni
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | romani | romanit |
genetiivi | romanin | romanien romaneiden romaneitten |
partitiivi | romania | romaneita romaneja |
akkusatiivi | romani; romanin |
romanit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | romanissa | romaneissa |
elatiivi | romanista | romaneista |
illatiivi | romaniin | romaneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | romanilla | romaneilla |
ablatiivi | romanilta | romaneilta |
allatiivi | romanille | romaneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | romanina | romaneina |
translatiivi | romaniksi | romaneiksi |
abessiivi | romanitta | romaneitta |
instruktiivi | – | romanein |
komitatiivi | – | romaneine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | romani- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia muokkaa
- romanikielinen rom ('mies', 'ihminen'). Nimitys hyväksyttiin kansanryhmälle romanien konferenssissa Lontoossa 1971.
Käännökset muokkaa
1. kielitiede
|
3. henkilö
Liittyvät sanat muokkaa
- Kieli
- Suomen romani
- (vanh.) mustalaiskieli
Yhdyssanat muokkaa
romanikulttuuri, romanimies, romaniväestö, romaniyhteisö
Aiheesta muualla muokkaa
Latina muokkaa
Adjektiivi muokkaa
rōmānī
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 6