Katso myös: Manne

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

manne (8)

  1. (halventava, rasistinen) varsinkin miespuolinen romani

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈmɑnːe/
  • tavutus: man‧ne

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi manne mannet
genetiivi mannen mannejen
(mannein)
partitiivi mannea manneja
akkusatiivi manne;
mannen
mannet
sisäpaikallissijat
inessiivi mannessa manneissa
elatiivi mannesta manneista
illatiivi manneen manneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi mannella manneilla
ablatiivi mannelta manneilta
allatiivi mannelle manneille
muut sijamuodot
essiivi mannena manneina
translatiivi manneksi manneiksi
abessiivi mannetta manneitta
instruktiivi mannein
komitatiivi manneine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo manne-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Liittyvät sanat muokkaa

Synonyymit muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

meikämanne

Aiheesta muualla muokkaa

  • manne Kielitoimiston sanakirjassa

Afrikaans muokkaa

Substantiivi muokkaa

manne

  1. (taivutusmuoto) monikkomuoto sanasta man

Eteläsaame muokkaa

Pronomini muokkaa

manne

  1. (persoonapronomini) minä

Italia muokkaa

Substantiivi muokkaa

manne

  1. (taivutusmuoto) monikkomuoto sanasta manna

Keskienglanti muokkaa

Pronomini muokkaa

manne

  1. rinnakkaismuoto sanasta man

Substantiivi muokkaa

manne

  1. rinnakkaismuoto sanasta mon

Keskihollanti muokkaa

Substantiivi muokkaa

manne m./f.

  1. punottu kori

Liittyvät sanat muokkaa

Rinnakkaismuodot muokkaa

Latina muokkaa

Substantiivi muokkaa

manne f.

  1. manna

Etymologia muokkaa

  • samaa tarkoittavasta muinaiskreikan sanasta μάννα

Substantiivi muokkaa

manne

  1. (taivutusmuoto) yksikön vokatiivi sanasta mannus

Oksitaani muokkaa

Substantiivi muokkaa

manne m.

  1. aika

Pohjoissaame muokkaa

Adverbi muokkaa

manne

  1. miksi

Aiheesta muualla muokkaa

  • manne Saamelaiskielten etymologisessa tietokannassa Álgussa

Verbi muokkaa

manne

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin kaksikon ensimmäisen persoonan preesens verbistä mannat
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin monikon kolmannen persoonan imperfekti verbistä mannat

Ranska muokkaa

Substantiivi muokkaa

manne f. (monikko mannes)

  1. manna
    les jeux télévisés, manne pour les chaînes de télévision
    televisioidut kisat, mannaa tv-kanaville
  2. odottamaton siunaus, positiivinen yllätys

Etymologia muokkaa

  • suoralaina latinasta

Substantiivi muokkaa

manne f. (monikko mannes)

  1. suuri punottu kori

Etymologia muokkaa

  • suoralaina keskihollannista

Aiheesta muualla muokkaa

  • manne Trésor de la langue française informatisé -sanakirjassa (ranskaksi)

Saksa muokkaa

Verbi muokkaa

manne

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä mannen
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä mannen
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä mannen
  4. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä mannen