säteily

Suomi

Substantiivi

säteily (2)

1. (fysiikka) hiukkasten tai sähkömagneettisen säteilyn aaltoliikkeen eteneminen ympäristöön
2. (kuvaannollisesti) esiintyjästä hehkuva karisma

   Tosielämässä muusikon työ on paljon muutakin kuin säteilyä lavalla.

Etymologia

verbi säteillä (vokaalivartalo säteil|e-) + johdin -y

Käännökset

1. fysiikka

azeri: şüalanma englanti: radiation ranska: un rayonnement m. ruotsi: strålning

saksa: Strahlung turkki: radyasyon, ışınım uzbekki: radiatsiya viro: kiirgus

Liittyvät sanat

ionisoiva säteily, kosminen säteily, laskeuma, mustan kappaleen säteily, säteillä, säteilytin, säteilyttää, säteilytys, säteilyvaarallinen

Synonyymit

radiaatio

Yhdyssanat

alfasäteily, auringonsäteily, avaruussäteily, beetasäteily, gammasäteily, hiukkassäteily, infrapunasäteily, jälkisäteily, lavasäteily, lämpösäteily, maansäteily, maasäteily, moraalisäteily, radiosäteily, röntgensäteily, sähkömagneettinen säteily, säteilyannos, säteilybiologia, säteilyenergia, säteilyfysiikka, säteilyhiukkanen, säteilyhälytys, säteilykvantti, säteilyloma, säteilylähde, säteilylämmitin, säteilylämpö, säteilymittari, säteilynlähde, säteilynmittaus, säteilyonnettomuus, säteilypaine, säteilysaaste, säteilysairaus, säteilysterilointi, säteilysuoja, säteilysuojain, säteilysuojaus, säteilysuojelu, säteilyteho, säteilytysannos, säteilyvaara, säteilyvaarallisuus, säteilyvamma, säteilyvaroitus, säteilyvaurio, säteilyvuoto, säteilyvyöhyke, taustasäteily, ultraviolettisäteily, valonsäteily

Aiheesta muualla

• säteily Kielitoimiston sanakirjassa
• säteily Tieteen termipankissa