saalistaja
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- petoeläin, joka pyydystää toisia eläimiä syötäväkseen
- (kuvaannollisesti) jokin joka saalistaa, jahtaa tai vainoaa jotain tai jotakuta
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈsɑːlisˌt̪ɑjɑ/
- tavutus: saa‧lis‧ta‧ja
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | saalistaja | saalistajat |
| genetiivi | saalistajan | saalistajien (saalistajain) |
| partitiivi | saalistajaa | saalistajia |
| akkusatiivi | saalistaja; saalistajan |
saalistajat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | saalistajassa | saalistajissa |
| elatiivi | saalistajasta | saalistajista |
| illatiivi | saalistajaan | saalistajiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | saalistajalla | saalistajilla |
| ablatiivi | saalistajalta | saalistajilta |
| allatiivi | saalistajalle | saalistajille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | saalistajana | saalistajina |
| translatiivi | saalistajaksi | saalistajiksi |
| abessiivi | saalistajatta | saalistajitta |
| instruktiivi | – | saalistajin |
| komitatiivi | – | saalistajine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | saalistaja- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset muokkaa
Liittyvät sanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- saalistaja Kielitoimiston sanakirjassa
- saalistaja Tieteen termipankissa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10