Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

saarna (9)

  1. (uskonto) papin jumalanpalveluksessa pitämä puhe
  2. (arkikieltä) pitkä ja mahdollisesti moittiva monologi

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈsɑːrnɑ/
  • tavutus: saar‧na

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi saarna saarnat
genetiivi saarnan saarnojen
(saarnain)
partitiivi saarnaa saarnoja
akkusatiivi saarna;
saarnan
saarnat
sisäpaikallissijat
inessiivi saarnassa saarnoissa
elatiivi saarnasta saarnoista
illatiivi saarnaan saarnoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi saarnalla saarnoilla
ablatiivi saarnalta saarnoilta
allatiivi saarnalle saarnoille
muut sijamuodot
essiivi saarnana saarnoina
translatiivi saarnaksi saarnoiksi
abessiivi saarnatta saarnoitta
instruktiivi saarnoin
komitatiivi saarnoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo saarna-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

ahtisaarna, moraalisaarna, nuhdesaarna, parannussaarna, rippisaarna, saarnalupa, saarnamatka, saarnamies, saarnanuotti, saarnapönttö, saarnastuoli, saarnateksti, saarnatuoli, saarnavirsi, vaalisaarna, vuorisaarna

Aiheesta muualla muokkaa

  • saarna Kielitoimiston sanakirjassa
  • saarna Tieteen termipankissa