Substantiivi

muokkaa

sallimus (39)

  1. persoonattomaksi käsitetystä jumaluudesta tai sen tahdosta tapahtumia ja kohtaloita ohjaava voima

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈsɑlːimus/
  • tavutus: sal‧li‧mus

Taivutus

muokkaa

Etymologia

muokkaa

verbi sallia + johdin -mus

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa