sankarius
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈsɑŋkɑˌrius/ tai /ˈsɑŋkɑriu̯s/
- tavutus: san‧ka‧ri‧us / san‧ka‧rius
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | sankarius | sankariudet |
genetiivi | sankariuden | sankariuksien |
partitiivi | sankariutta | sankariuksia |
akkusatiivi | sankarius; sankariuden |
sankariudet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | sankariudessa | sankariuksissa |
elatiivi | sankariudesta | sankariuksista |
illatiivi | sankariuteen | sankariuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | sankariudella | sankariuksilla |
ablatiivi | sankariudelta | sankariuksilta |
allatiivi | sankariudelle | sankariuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | sankariutena | sankariuksina |
translatiivi | sankariudeksi | sankariuksiksi |
abessiivi | sankariudetta | sankariuksitta |
instruktiivi | – | sankariuksin |
komitatiivi | – | sankariuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | sankariude- | |
vahva vartalo | sankariute- | |
konsonantti- vartalo |
sankariut- |
Etymologia muokkaa
sanan sankari vartalosta sankari- ja suffiksista -us
Käännökset muokkaa
1. se, että on sankari
Ks. sankaruus |
Aiheesta muualla muokkaa
- sankarius Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40