santarmi
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- joissakin maissa poliisia vastaava viranomainen tai sen osa
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈsɑnt̪ɑrmi/
- tavutus: san‧tar‧mi
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | santarmi | santarmit |
genetiivi | santarmin | santarmien (santarmein) |
partitiivi | santarmia | santarmeja |
akkusatiivi | santarmi; santarmin |
santarmit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | santarmissa | santarmeissa |
elatiivi | santarmista | santarmeista |
illatiivi | santarmiin | santarmeihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | santarmilla | santarmeilla |
ablatiivi | santarmilta | santarmeilta |
allatiivi | santarmille | santarmeille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | santarmina | santarmeina |
translatiivi | santarmiksi | santarmeiksi |
abessiivi | santarmitta | santarmeitta |
instruktiivi | – | santarmein |
komitatiivi | – | santarmeine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | santarmi- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaa- sana on laina joko venäjän sanasta жандарм (žandárm) tai ruotsin sanasta gendarm, jotka ääntyvät lähes samalla tavoin. Molempien juuret ovat ranskan sanasta gendarme, joka on tiivistynyt ranskan sanaliitosta gens d’armes, ’aseelliset ihmiset’. Santarmi on otettu suomessa käyttöön 1800-luvulla tarkoittamaan maassa olleita venäläisiä järjestyksen ylläpitäjiä. Ruotsin vastinetta on käytetty 1700-luvun lopulta alkaen erityisesti Suomen tilanteeseen liittyen. Suomen kirjakielessä sana esiintyy esimerkiksi Daniel Europaeuksen 1853 ilmestyneessä teoksessa Svenskt-Finskt Handlexikon - Ruotsalais-suomalainen sanakirja.[2]
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- substantiivit: santarmisto
Yhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- santarmi Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5
- ↑ Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja, s. 1121. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-27108-X.