Katso myös: Seiska

Substantiivi

muokkaa

seiska (9) (monikko seiskat)

  1. (arkikieltä) numero seitsemän, numero 7; numerolla seitsemän merkitty tai järjestetty
    seiskan ratikka
    raitiovaunu linjalla numero seitsemän
    Laita telkkari seiskalle!
    Mummo asuu Peltokatu seiskassa.
    Jakaja antoi herttaseiskan.
  2. eräs korttipeli
  3. (puhekieltä) seitsemäsluokkalainen
  4. (musiikki, arkikieltä) (pieni) septimi, erityisesti soinnuissa, harmonioissa tai melodioissa
    Älä ota seiskaa mukaan ykkösen soinnuille, vaan soita ihan vaan tavallinen G-mollisointu.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈsei̯skɑ/
  • tavutus: seis‧ka

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi seiska seiskat
genetiivi seiskan seiskojen
(seiskain)
partitiivi seiskaa seiskoja
akkusatiivi seiska;
seiskan
seiskat
sisäpaikallissijat
inessiivi seiskassa seiskoissa
elatiivi seiskasta seiskoista
illatiivi seiskaan seiskoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi seiskalla seiskoilla
ablatiivi seiskalta seiskoilta
allatiivi seiskalle seiskoille
muut sijamuodot
essiivi seiskana seiskoina
translatiivi seiskaksi seiskoiksi
abessiivi seiskatta seiskoitta
instruktiivi seiskoin
komitatiivi seiskoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo seiska-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • seiska Kielitoimiston sanakirjassa