seurue

Suomi

Substantiivi

seurue (3)

joukko ryhmänä toimivia tai seurustelevia henkilöitä
arvohenkilöä seuraava joukko avustavia ym. henkilöitä
(kiertoilmaus, mediassa) yhtenäistä etnistä ryhmää edustava joukkio, joka rötöstelee tai ahdistelee ihmisiä

Ääntäminen

IPA: /ˈseu̯rueˣ/
tavutus: seu‧ru‧e

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	seurue	seuruet
genetiivi	seuruen	seurueiden seurueitten
partitiivi	seurueta	seurueita
akkusatiivi	seurue; seuruen	seuruet
sisäpaikallissijat
inessiivi	seuruessa	seurueissa
elatiivi	seuruesta	seurueista
illatiivi	seurueen	seurueihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	seuruella	seurueilla
ablatiivi	seuruelta	seurueilta
allatiivi	seuruelle	seurueille
muut sijamuodot
essiivi	seuruena	seurueina
translatiivi	seurueksi	seurueiksi
abessiivi	seuruetta	seurueitta
instruktiivi	–	seuruein
komitatiivi	–	seurueine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	seurue-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. ryhmä henkilöitä

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

2. arvohenkilöä seuraava joukko

englanti: retinue

Liittyvät sanat

seura, seurustella, seurapiiri

Yhdyssanat

matkaseurue, metsästysseurue, näyttelijäseurue, päivällisseurue, pöytäseurue, seuruelippu, seuruematka, seuruepassi, teatteriseurue

Aiheesta muualla

seurue Kielitoimiston sanakirjassa
Artikkeli 1081 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa