Katso myös: Sikiö

Substantiivi

muokkaa

sikiö (3)

  1. monisoluisten eläinten kehitysaste ennen syntymistä
  2. (murteellinen) lapsi
  3. (vanhentunut) ihtiriekko

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈsikiø/
  • tavutus: si‧ki‧ö

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sikiö sikiöt
genetiivi sikiön sikiöiden
sikiöitten
partitiivi sikiötä sikiöitä
akkusatiivi sikiö;
sikiön
sikiöt
sisäpaikallissijat
inessiivi sikiössä sikiöissä
elatiivi sikiöstä sikiöistä
illatiivi sikiöön sikiöihin
ulkopaikallissijat
adessiivi sikiöllä sikiöillä
ablatiivi sikiöltä sikiöiltä
allatiivi sikiölle sikiöille
muut sijamuodot
essiivi sikiönä sikiöinä
translatiivi sikiöksi sikiöiksi
abessiivi sikiöttä sikiöittä
instruktiivi sikiöin
komitatiivi sikiöine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo sikiö-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

johdos verbistä siitä[1]

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

epäsikiö, sekasikiö, sikiöaika, sikiöasento, sikiöikä, sikiökalvo, sikiökausi, sikiökehitys, sikiökuolema, sikiönkehitys, sikiönlähdetys, sikiövaurio

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Kulonen, Ulla-Maija. Sydämestä syöpään, kalvosta keuhkoon. Suomen lääketieteellisen sanaston etymologiaa. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. 1995 (23). (Verkkoversio. Viitattu 8.7.2012.)