Substantiivi

muokkaa

silmäke (48-A)[1]

  1. vetinen aukko suossa; järven jään sula kohta

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈsilmækeˣ/
  • tavutus: sil‧mä‧ke

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi silmäke silmäkkeet
genetiivi silmäkkeen silmäkkeiden
silmäkkeitten
partitiivi silmäkettä silmäkkeitä
akkusatiivi silmäke;
silmäkkeen
silmäkkeet
sisäpaikallissijat
inessiivi silmäkkeessä silmäkkeissä
elatiivi silmäkkeestä silmäkkeistä
illatiivi silmäkkeeseen silmäkkeisiin
silmäkkeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi silmäkkeellä silmäkkeillä
ablatiivi silmäkkeeltä silmäkkeiltä
allatiivi silmäkkeelle silmäkkeille
muut sijamuodot
essiivi silmäkkeenä silmäkkeinä
translatiivi silmäkkeeksi silmäkkeiksi
abessiivi silmäkkeettä silmäkkeittä
instruktiivi silmäkkein
komitatiivi silmäkkeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo silmäkkee-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
silmäket-

Etymologia

muokkaa

silmä + -ke

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 48-A