Substantiivi

muokkaa

sisarus (39)

  1. (muodollinen) toisen saman perheen lapsen sisko tai veli. Nykykielessä sisarussuhteista puhuttaessa käytetään yleensä sanan monikkomuotoa sisarukset. Yksikkömuotoa käytetään vain yhdyssanojen osana tai joissakin kielellisissä rakenteissa.
    Heitä oli seitsemän sisarusta, viisi poikaa ja kaksi tytärtä.
    Kettusisarukset kuuluvat samaan pesueeseen.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈsisɑrus/
  • tavutus: si‧sa‧rus

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sisarus sisarukset
genetiivi sisaruksen sisarusten
sisaruksien
partitiivi sisarusta sisaruksia
akkusatiivi sisarus;
sisaruksen
sisarukset
sisäpaikallissijat
inessiivi sisaruksessa sisaruksissa
elatiivi sisaruksesta sisaruksista
illatiivi sisarukseen sisaruksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi sisaruksella sisaruksilla
ablatiivi sisarukselta sisaruksilta
allatiivi sisarukselle sisaruksille
muut sijamuodot
essiivi sisaruksena sisaruksina
translatiivi sisarukseksi sisaruksiksi
abessiivi sisaruksetta sisaruksitta
instruktiivi sisaruksin
komitatiivi sisaruksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo sisarukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
sisarus-

Huomautukset

muokkaa

älä sekoita sanaan sisar

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Alakäsitteet
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

sisarusalennus, sisaruskateus, sisaruskaupunki, sisaruslauma, sisaruspari, sisarusparvi, sisarussarja

Aiheesta muualla

muokkaa
  • sisarus Kielitoimiston sanakirjassa