Wikipedia
Katso artikkeli Sokeus Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

muokkaa

sokeus (40)

  1. näköaistin toimintakyvyttömyys
  2. (kuvaannollisesti) kyvyttömyys havaita jotakin
    sokeus omille virheille

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈsokeus/ tai /ˈsokeu̯s/
  • tavutus: so‧ke‧us / so‧keus

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sokeus sokeudet
genetiivi sokeuden sokeuksien
partitiivi sokeutta sokeuksia
akkusatiivi sokeus;
sokeuden
sokeudet
sisäpaikallissijat
inessiivi sokeudessa sokeuksissa
elatiivi sokeudesta sokeuksista
illatiivi sokeuteen sokeuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi sokeudella sokeuksilla
ablatiivi sokeudelta sokeuksilta
allatiivi sokeudelle sokeuksille
muut sijamuodot
essiivi sokeutena sokeuksina
translatiivi sokeudeksi sokeuksiksi
abessiivi sokeudetta sokeuksitta
instruktiivi sokeuksin
komitatiivi sokeuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo sokeude-
vahva vartalo sokeute-
konsonantti-
vartalo
sokeut-

Etymologia

muokkaa

sokea + -us

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

hämäräsokeus, lumisokeus, puna-vihersokeus, päiväsokeus, pälvisokeus, sanasokeus, vauhtisokeus, värisokeus

Synonyymit
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa