sontiainen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaasontiainen (38)
- Geotrupes stercorarius,[1] sittiäisten heimoon kuuluva karjan lantaa syövä kovakuorianen
- Sittisontiainen pörräs, lehmä ammui, paluu arkeen oli edessä.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈsont̪iˌɑi̯nen/
- tavutus: son‧ti‧ai‧nen
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | sontiainen | sontiaiset |
genetiivi | sontiaisen | sontiaisten sontiaisien |
partitiivi | sontiaista | sontiaisia |
akkusatiivi | sontiainen; sontiaisen |
sontiaiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | sontiaisessa | sontiaisissa |
elatiivi | sontiaisesta | sontiaisista |
illatiivi | sontiaiseen | sontiaisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | sontiaisella | sontiaisilla |
ablatiivi | sontiaiselta | sontiaisilta |
allatiivi | sontiaiselle | sontiaisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | sontiaisena (sontiaisna) |
sontiaisina |
translatiivi | sontiaiseksi | sontiaisiksi |
abessiivi | sontiaisetta | sontiaisitta |
instruktiivi | – | sontiaisin |
komitatiivi | – | sontiaisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | sontiaise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
sontiais- |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. Geotrupes stercorarius
|
|
Liittyvät sanat
muokkaaSynonyymit
muokkaaYläkäsitteet
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- sontiainen Kielitoimiston sanakirjassa
- sontiainen Tieteen termipankissa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kari Heliövaara (päätoim.): Suomen luonto. Selkärangattomat eläimet, s. 124. Espoo: Weilin & Göös, 1998. ISBN 951-35-6373-1.