sontiainen
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
sontiainen (38)
- Geotrupes stercorarius,[1] sittiäisten heimoon kuuluva karjan lantaa syövä kovakuorianen
- Sittisontiainen pörräs, lehmä ammui, paluu arkeen oli edessä.
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈsont̪iˌɑi̯nen/
- tavutus: son‧ti‧ai‧nen
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sontiainen | sontiaiset |
| genetiivi | sontiaisen | sontiaisten sontiaisien |
| partitiivi | sontiaista | sontiaisia |
| akkusatiivi | sontiainen; sontiaisen |
sontiaiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sontiaisessa | sontiaisissa |
| elatiivi | sontiaisesta | sontiaisista |
| illatiivi | sontiaiseen | sontiaisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sontiaisella | sontiaisilla |
| ablatiivi | sontiaiselta | sontiaisilta |
| allatiivi | sontiaiselle | sontiaisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sontiaisena (sontiaisna) |
sontiaisina |
| translatiivi | sontiaiseksi | sontiaisiksi |
| abessiivi | sontiaisetta | sontiaisitta |
| instruktiivi | – | sontiaisin |
| komitatiivi | – | sontiaisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | sontiaise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
sontiais- | |
Etymologia muokkaa
Käännökset muokkaa
1. Geotrupes stercorarius
|
|
Liittyvät sanat muokkaa
Synonyymit muokkaa
Yläkäsitteet muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- sontiainen Kielitoimiston sanakirjassa
- sontiainen Tieteen termipankissa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kari Heliövaara (päätoim.): Suomen luonto. Selkärangattomat eläimet, s. 124. Espoo: Weilin & Göös, 1998. ISBN 951-35-6373-1.