Substantiivi

muokkaa

stoori (5)[1]

  1. (slangia) tarina, juttu

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈst̪oːri/
  • tavutus: stoo‧ri

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi stoori stoorit
genetiivi stoorin stoorien
(stoorein)
partitiivi stooria stooreja
akkusatiivi stoori;
stoorin
stoorit
sisäpaikallissijat
inessiivi stoorissa stooreissa
elatiivi stoorista stooreista
illatiivi stooriin stooreihin
ulkopaikallissijat
adessiivi stoorilla stooreilla
ablatiivi stoorilta stooreilta
allatiivi stoorille stooreille
muut sijamuodot
essiivi stoorina stooreina
translatiivi stooriksi stooreiksi
abessiivi stooritta stooreitta
instruktiivi stoorein
komitatiivi stooreine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo stoori-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

englantilainen laina[2]

Aiheesta muualla

muokkaa
  • stoori Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5
  2. Paavo Pulkkinen: Englantilaislainojen osuus suomenkielisessä kaunokirjallisuudessa. Virittäjä, 1981, nro 4, s. 314. Artikkelin verkkoversio.