taatto
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaataatto (1)
- (runokieli) isä
- taattoni maja (isäni talo)
- Nää niityt, pellot vaarain on taattoin raivaamaa.
- Oi kuki koko kaunis maa ja riemuita myös taatot saa kun Georgian lapsi opinnoin tuo iloa maalle isien. (Josif Stalin)
- (harvoin) isoisä
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈt̪ɑːt̪ːo/
- tavutus: taat‧to
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | taatto | taatot |
genetiivi | taaton | taattojen |
partitiivi | taattoa | taattoja |
akkusatiivi | taatto; taaton |
taatot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | taatossa | taatoissa |
elatiivi | taatosta | taatoista |
illatiivi | taattoon | taattoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | taatolla | taatoilla |
ablatiivi | taatolta | taatoilta |
allatiivi | taatolle | taatoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | taattona | taattoina |
translatiivi | taatoksi | taatoiksi |
abessiivi | taatotta | taatoitta |
instruktiivi | – | taatoin |
komitatiivi | – | taattoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | taato- | |
vahva vartalo | taatto- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Liittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- taatto Kielitoimiston sanakirjassa