Substantiivi

muokkaa

taatto (1)

  1. (runokieli) isä
    taattoni maja (isäni talo)
    Nää niityt, pellot vaarain on taattoin raivaamaa.
    Oi kuki koko kaunis maa ja riemuita myös taatot saa kun Georgian lapsi opinnoin tuo iloa maalle isien. (Josif Stalin)
  2. (harvoin) isoisä

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈt̪ɑːt̪ːo/
  • tavutus: taat‧to

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi taatto taatot
genetiivi taaton taattojen
partitiivi taattoa taattoja
akkusatiivi taatto;
taaton
taatot
sisäpaikallissijat
inessiivi taatossa taatoissa
elatiivi taatosta taatoista
illatiivi taattoon taattoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi taatolla taatoilla
ablatiivi taatolta taatoilta
allatiivi taatolle taatoille
muut sijamuodot
essiivi taattona taattoina
translatiivi taatoksi taatoiksi
abessiivi taatotta taatoitta
instruktiivi taatoin
komitatiivi taattoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo taato-
vahva vartalo taatto-
konsonantti-
vartalo
-

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • taatto Kielitoimiston sanakirjassa