SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

tasanko (1-G)[1]

  1. (maantiede) pinnanmuodoiltaan suhteellisen tasainen maa-alue

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈt̪ɑsɑŋko/
  • tavutus: ta‧san‧ko

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tasanko tasangot
genetiivi tasangon tasankojen
partitiivi tasankoa tasankoja
akkusatiivi tasanko;
tasangon
tasangot
sisäpaikallissijat
inessiivi tasangossa tasangoissa
elatiivi tasangosta tasangoista
illatiivi tasankoon tasankoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi tasangolla tasangoilla
ablatiivi tasangolta tasangoilta
allatiivi tasangolle tasangoille
muut sijamuodot
essiivi tasankona tasankoina
translatiivi tasangoksi tasangoiksi
abessiivi tasangotta tasangoitta
instruktiivi tasangoin
komitatiivi tasankoine-
+ omistusliite

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

YhdyssanatMuokkaa

alatasanko, tasankomaa, ylätasanko

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • tasanko Kielitoimiston sanakirjassa

ViitteetMuokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1-G