Tasanko

Substantiivi

muokkaa

tasanko (1-G)[1]

Katso artikkeli Tasanko Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
  1. (maantiede) pinnanmuodoiltaan suhteellisen tasainen maa-alue

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈt̪ɑsɑŋko/
  • tavutus: ta‧san‧ko

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tasanko tasangot
genetiivi tasangon tasankojen
partitiivi tasankoa tasankoja
akkusatiivi tasanko;
tasangon
tasangot
sisäpaikallissijat
inessiivi tasangossa tasangoissa
elatiivi tasangosta tasangoista
illatiivi tasankoon tasankoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi tasangolla tasangoilla
ablatiivi tasangolta tasangoilta
allatiivi tasangolle tasangoille
muut sijamuodot
essiivi tasankona tasankoina
translatiivi tasangoksi tasangoiksi
abessiivi tasangotta tasangoitta
instruktiivi tasangoin
komitatiivi tasankoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo tasango-
vahva vartalo tasanko-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

alatasanko, tasankomaa, tulvatasanko, ylätasanko

Aiheesta muualla

muokkaa
  • tasanko Kielitoimiston sanakirjassa
  • tasanko Suomen etymologisessa sanakirjassa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1-G