Substantiivi

muokkaa

tasapaino (1)

  1. se, että jokin pysyy pystyssä tai paikoillaan; vaikuttavat erisuuntaiset voimat ovat yhtä suuret; menot ja tulot yhtä suuret
    Sinulla täytyy olla hyvä tasapaino, että voit seistä yhdellä jalalla noin pitkään.
  2. (taloustiede) tilanne, jossa kysyntä ja tarjonta ovat yhtä suuret

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈt̪ɑsɑˌpɑi̯no/
  • tavutus: ta‧sa‧pai‧no

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tasapaino tasapainot
genetiivi tasapainon tasapainojen
partitiivi tasapainoa tasapainoja
akkusatiivi tasapaino;
tasapainon
tasapainot
sisäpaikallissijat
inessiivi tasapainossa tasapainoissa
elatiivi tasapainosta tasapainoista
illatiivi tasapainoon tasapainoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi tasapainolla tasapainoilla
ablatiivi tasapainolta tasapainoilta
allatiivi tasapainolle tasapainoille
muut sijamuodot
essiivi tasapainona tasapainoina
translatiivi tasapainoksi tasapainoiksi
abessiivi tasapainotta tasapainoitta
instruktiivi tasapainoin
komitatiivi tasapainoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo tasapaino-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

yhdyssana sanoista tasa- ja paino

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

tasapainottaminen, tasapainotus

Vastakohdat
muokkaa
Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

hintatasapaino, tasapainoasema, tasapainoelin, tasapainohinta, tasapainohäiriö, tasapainokivi, tasapainopolitiikka, tasapainotila

Idiomit

muokkaa
  • kauhun tasapaino

Aiheesta muualla

muokkaa